Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseläimistöön, mutta se on välillä kadonnut luonnostamme kokonaan. Syynä lajin häviämiseen 1800–1900-lukujen vaihteessa oli ylimetsästys. 1950–60-luvuilla metsäpeura levisi Suomeen uudelleen Neuvosto-Karjalasta, ja nyt Kainuussa ja Suomenselällä on elinvoimaiset metsäpeurakannat. Paluu ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kannan palauttamisen, suojelun ja hoitotyön rinnalla käydään keskustelua metsäpeuran aiheuttamista haitoista muun muassa maanviljelylle ja liikenteelle. Tutkimuksessa on selvitetty, miten ihmiset suhtautuvat metsäpeuran paluuseen ja millaisena haasteena sen uutta tulemista pidetään. Nämä näkökulmat konkretisoituvat maaseudun väestön arjessa. Tutkimuksen toisena näkökulmana on tarjota sosiaalisen kestävyyden pohjalta tietoa metsäpeurakannan hoitoon ja vaalimiseen.