Kerjäläisromaania voidaan täydellä syyllä pitää purevimpana, älykkäimpänä ja samalla riemastuttavimpana riisto- ja gangsterikapitalismin paljastuksena mitä koskaan on kirjoitettu. Teatterin nero, Brecht, kohoaa tällä teoksellaan myös vuosisatamme romaanikirjailijoiden eturiviin. Arvo Turtiainen, 1959

Huikea tarina kahden liikemiesneron välisestä taistelusta maailmassa, jossa ihminen on vain väline, varakkuus ainoa tavoittelemisen arvoinen asia ja vain rikos kannattaa. Bertolt Brechtin Kerjäläisromaani, yhteiskuntasatiirin riemastuttava klassikko, on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Buurisodan aikaisessa Lontoossa nerokas liikemies J. J. Peachum valjastaa miljoonakaupungin lukemattomat kerjäläiset valtavaksi organisaatioksi. Kaupunki jaetaan kerjuupiireihin, ja Peachumin verstaat ja ompelimot valmistavat organisaation jäsenille huolella suunniteltua kerjuurekvisiittaa: ryysyjä, kainalosauvoja, puujalkoja. Kaupungissa kartuttaa varallisuuttaan myös toinen liikemies, köyhälistön suosiman H-kauppaketjun äveriäs Macheath, jonka ainoa huolenaihe on pitää kauppaamansa varastetun tavaran alkuperä pimennossa. Kumpikin omaneduntavoittelija kuitenkin joutuu tilapäisiin kassavaikeuksiin, ja ongelmien ratkaisemiseksi molemmilla on suunnitelmia kauniin Persikan, Polly Peachumin, varalle.

Bertolt Brecht (1898–1956) oli paitsi aikamme suurimpia teatterinuudistajia, myös merkittävä runoilija ja kirjailija. Brecht oli radikaali yhteiskuntakriitikko, joka kansallissosialistien noustua valtaan Saksassa oleskeli muun muassa Suomessa ja teki yhteistyötä Hella Wuolijoen kanssa. Kerjäläisromaani perustuu Brechtin ehkä kuuluisimpaan näytelmään, Kerjäläisoopperaan.