Miksi SAK vastusti arkipyhien palauttamista keskelle viikkoa 1980-luvulla? Millä tavoin SAK ja muut palkansaajajärjestöt ajautuivat erilinjoille työehtosopimuspolitiikassa vuonna 1986?  
 
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n historiasarjan neljäs osa nimeää 1980-luvun Suomen palkanansaitsijoiden tasavallaksi. Öljykriisin jälkimainingeissa 1970-luvun lopussa Suomen työttömyys oli vielä aiempaa korkeampi. Paniikkitunnelmia lisäsivät tietokoneet, automaatio ja robotit, jotka useiden asiantuntijoiden mukaan olivat viemässä useilta aloilta työpaikat.
 
Suomen suurin palkansaajajärjestö vastasi uhkakuviin tuomalla yhteiskuntapolitiikan ytimeen palkkatyöläisten aseman ja elämänlaadun. SAK ajoi myös yritysdemokratiaa, palkansaajarahastoja, parempaa irtisanomissuojaa ja työajan lyhentämistä. Näistä aloitteista edistyivät irtisanomissuoja ja työajanlyhentäminen.  
 
Työmarkkinahistorian tutkija, dosentti Tapio Bergholm tarkastelee uudessa teoksessaan myös viime vuosikymmenien dramaattisia työmarkkinatapahtumia. Kirja on jatkoa Tulopolitiikan aika I -teokselle ja Sopimuksen aika I ja II -teoksille, joissa Bergholm tarkasteli SAK:n historiaa vuosina 1944–1977.