Sanotaan, että matematiikka on universaali kieli. Mutta jos kielen tarkoitus on yhdistää ihmisiä, miksi matematiikka saa monen olon tuntumaan niin yksinäiseltä?
Tässä oivalluksia tarjoavassa kirjassa matematiikan opettaja ja mestarillinen havainnollistaja Ben Orlin tarkastelee matematiikkaa kielenä. Mitkä ovat matematiikan verbit, mitkä substantiivit, mitkä pronominit?
Muiden kielten tapaan matematiikassa on myös omat vakiintuneet kielelliset käytänteensä: yhteiset sopimukset, joita joskus erehdytään pitämään matemaattisina lakeina. Ja tietysti matematiikassa on myös lakeja, joita eivät ilmaisun käytänteet muuta miksikään. Mitä ne ovat?
Kirjan tuore ja poikkeuksellinen näkökulma tarjoaa voimaannuttavia oivalluksia sekä matematiikkaa osaamattomille että siinä edistyneemmille. Se tarjoaa ymmärryksen siitä, mistä koulumatematiikassa pohjimmiltaan on kyse, sekä kielen, jolla puhua matematiikan kielestä.
Ben Orlinilta on ilmestynyt aiemmin suomeksi kirjat Matematiikkaa huonoin piirroksin ja Muutos on ainoa vakio. Matematiikkaa runoilijoille jatkaa Orlinin tutulla tyylillä, jolla hän avaa matemaattista ajattelua oudon vetoavien tikku-ukkopiirrosten ja lämpimän huumorin avulla.