KTL, FM Anu Baskin logistiikan aineeseen kuuluva väitöskirja “Preconditions of Successful Supply Chain Relationships – Integrated Processes and Differentiated Services” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa. Vastaväittäjänä toimii professori, PhD Martha Cooper (Fisher College of Business, Ohio State University) ja kustoksena professori Ari P.J. Vepsäläinen. Tarjontaketjujen johtaminen (Supply Chain Management) korostaa tuotteiden ja tiedon tehokasta välittämistä raaka-ainelähteiden ja loppukäyttäjien välillä. 1990-luvun alkupuolella ongelmiksi nousi usein eri maissa sijaitsevien yritysten välisten toimivien tietojärjestelmien sekä suunnittelu­menetelmien ja sopimuskäytäntöjen luominen. Näin ollen toimitusketjujen johtaminen ja tutkimus keskittyi näiden organisaatioiden välisten linkkien ja teknisen integraation kehittämiseen. Saman­aikaisesti liiketoiminta­prosessien uudelleensuunnittelu kohdistettiin organisaation toimintojen välisten esteiden poistamiseen ja prosessien integrointiin yritysten sisällä. Toisaalta havaittiin, että toimitusketjujen tehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti suuremmilla tuotantoyksiköillä saavutettavat mittakaavaedut ja joustavasti erikoistuneet palvelut, joita voidaan tarjota globaaleilla markkinoilla laajalle asiakas­kunnalle. Erityisesti toimintokoko­naisuuksien, kuten kuljetusten, komponenttituotannon ja tietojärjestelmien ulkoistaminen kolmansille osapuolille on saanut aikaan sen, että integraation kriittiset rajapinnat ovat siirtymässä yritysten välisiin palveluihin ja prosesseihin. Tänä päivänä yritysjohto kokee usein tarjontaketjujen kokonaisuuden hallinnan vaikeaksi ja luottamuksen yhteisten toimintojen toteuttamiseen heikoksi jo pelkästään monien integroitavien teknisten ja organisatoristen elementtien vuoksi. Näyttääkin siltä, että aikaisemman tutkimuksen korostama toimitusketjujen integraation tiivistäminen ja ehdotettujen integraatiomenetelmien kirjavuus vain pahentavat tilannetta. Baskin väitöskirjassa paneudutaan onnistuneiden toimittaja- ja asiakassuhteiden edellytyksiin, joita löydetään tarjontaketjun osapuolten välisten liiketoimintaprosessien ja markkinoilla tarjottavien palvelujen mielekkäästä yhteensovittamisesta. Väitöskirjan tulokset on esitetty neljässä julkaisussa, joista ensimmäisessä sovelletaan kirjallisuudessa ehdotettua kokonaisvaltaista analysointi­kehikkoa Suomen veripalvelun tarjontaketjun analysointiin. Viitekehys todetaan toimivaksi, kun sitä täydennetään sopivilla liiketoimintaprosessien johtamismenettelyjen luokitteluilla. Toisessa artikkelissa tarkastellaan asiakaskohtaisten ja rutiininomaisten logistiikkapalvelujen sopivia käyttötilanteita ja ehdotetaan periaatteita, joiden mukaan eriytyneitä palveluja voidaan linkittää kannattavasti erilaisiin tarjontaketjustrategioihin. Esimerkiksi asiakaskohtaisia logistiikkapalveluratkaisuja ehdotetaan tarjontaketjuille, joiden strategiana on tuotannon viivästyttäminen, kunnes tiedetään lopullinen asiakaskysyntä ja, joissa loppukokoonpano toteutetaan keskitetyssä tai hajautetussa varastorakenteessa. Kolmannessa julkaisussa kartoitetaan palvelukonseptien muutosta erityisesti käytännön konttikuljetuksissa. Palvelujen standardointi ja logististen ratkaisujen toimivuus todetaan erittäin keskeisiksi edellytyksiksi tarjontaketjujen johtamisen onnistumiselle. Viimeisessä artikkelissa vedetään yhteen liiketoimintaprosessien integrointiin ja palvelujen differointiin käytettyjen viitekehysten ja empiiristen analyysien tuloksia sekä tunnistetaan trendejä, kuten tarjontaketjujen osittainen integrointi, jotka auttavat osaltaan tehokkaiden toimittaja- ja asiakassuhteiden hallintaa tulevaisuudessa.