Tellervon vanhemmat ovat lähtöisin Viipurista, mutta kolmilapsinen perhe on kotiutunut sisäsuomalaiseen kaupunkiin radiomastojen juurelle. Isä on suvun miesten tapaan töissä rautateillä, ja Tellervo varttuu oppikouluikään junien viheltäessä kotinurkalla. Sodan jälkeen eletään niukasti mutta tulevaisuuteen luottaen, ja Tellervon ja hänen parhaan ystävättärensä Tuikan lapsuus on valoisa ja täynnä pikkutyttöjen ihania asioita: kerätään filmitähtien kuvia, piirretään vaatteita paperinukeille, prässätään kasveja, pestään tennareita, kuunnellaan radiosta Miliza Korjusta ja Pekka Lipposen seikkailuja, luetaan auringon lämmittämällä ullakolla Runotyttöjä, kirjoitetaan herttaisen naiiveja tunnustuksia päiväkirjaan, käydään kirittämässä Siiri Rantasta ja Veikko Hakulista.

Hämeenlinnalainen Terttu Autere sai runsaasti kiitosta esikoisteoksestaan Kirjepostia. Kinkkauskivissä hänen taitonsa mestarillisena tunnelman-luojana loistaa yhtä kirkkaana: Tellervon elämän pikku episodit palauttavat jokaisen suuriin ikäluokkiin kuuluvan mieleen omat lapsuusmuistot ja aikuistumisen ajat nostalgisina ja hiukan haikeina tuokiokuvina.