Suuri ja syvä mestariteos ajasta, joka repi paitsi kansan kahtia, myös ihmisyyden riekaleiksi.

On vuosi 1918. Kylän kartanosta ovat palkolliset lähteneet, ja jäljelle on jäänyt vanhuuden kuivettama, elämänsä turhuuteen väsynyt herra Martin. Entisen maamiehen tytär, huonomaineinen Emma asettuu taloksi ja ryhtyy emännöimään ränsistynyttä tilaa. Samaan aikaan punapäällikkö Aarne matkaa miehineen kohti Helsinkiä ja saapuu kartanolle. Vanhat kaunat vaativat tulla selvitetyiksi.

Tästä alkutilanteesta eteenpäin, taaksepäin ja sisäänpäin liikkuvista tarinoista Sahlberg rakentaa äärimmilleen latautuneen romaanin kolmesta eri tavoin nöyryytetystä ihmisestä. He ovat punaisia ja valkoisia, vaikka eivät haluaisi olla kumpiakaan, ja sitä kautta heidän kohtalonsa on sinetöity. Aarne päätyy vankileirille mutta pakenee sieltä ja palaa vielä kerran kartanoon saamaan hyvitystä jostain, mikä tapahtui kauan sitten.

Tammilehdossa Asko Sahlberg kirjoittaa uusiksi sodan, koston ja kansakunnan kohtalonhetket. Hän löytää lihaa ja verta olevat, tuntevat ihmiset sadan vuoden takaa ja kuvaa mitään peittelemättä heidän vihansa, rakkautensa, kaipuunsa, epätoivonsa, onnensa, epätietoisuutensa ja yksinäisyytensä.

Ruotsissa asuva Asko Sahlberg (s. 1964) kuuluu kiitetyimpien kirjailijoittemme ehdottomaan kärkeen. Hänen skaalansa on laaja: tiiviin intensiivisistä pienoisromaaneista mittaviin historiallisiin freskoihin, ajattomista aiheista tämän päivän polttaviin ongelmiin – laadusta koskaan tinkimättä.