Selvitystyön lähtökohtana oli sosiaali- ja terveyspalveluiden ammatillisen työn toimintaympäristön nopea monikulttuuristuminen 1990-luvun alusta lähtien etenkin Uudellamaalla. Muutos on tuonut uusia osaamisvaateita työntekijöille. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää työelämässä monikulttuuristumisen kohtaamisen ne kohdat, joihin kehittäminen ja lisäkoulutus tulisi kohdentaa. Aineistonkeruu toteutui pääasiassa osana Diakin Monikulttuurinen ammatillisuus-opintojakson harjoittelua. 45 opiskelijaa teki haastatteli, kyseli ja teki havaintoja pääasiassa sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kartoituksen tulosten mukaan maahanmuuttajatyö koetaan haasteellisena ja vaikeana. Suurin osa koki sen myönteisenä, omaan työhön väriä, uutta oppia ja antoisuutta tuovana, joskin myös toisenlaisia kokemuksia oli. Suurimmat haasteet liittyivät kieli- ja kulttuurimuurin ylittämiseen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen synnyttämisen vaikeuteen sekä asiakkaiden puutteelliseen tietouteen Suomen palvelujärjestelmästä. Lisäksi maahanmuuttajien saaminen palveluiden piiriin, kulttuurierojen ymmärtäminen, perheiden ja psyykkistä tukea tarvitsevien kohtaaminen ja auttamiskeinot koettiin haasteiksi. Haastatelluista työntekijöistä noin joka seitsemännen peruskoulutukseen oli sisältynyt monikulttuurisia opintoja. Vajaa puolet oli osallistunut työssä ollessaan erimittaisiin monikulttuurisuuskoulutuksiin. Lisäkoulutusta tarvitaan mm. kulttuuritietoihin ja -tietoisuuteen, vuorovaikutustaitoihin, perhetyöhön, psyykkiseen tukemiseen, lainsäädäntöön ja tulkkipalveluiden käyttöön. Työntekijät ja työyhteisöt ovat hyvin eri kulttuuritietoisuuden vaiheessa