Pasilan nainen esittelee suomalaisille lukijoille ylikonstaapeli Merja Virkin, joka ei käännä toista poskea, muistelee kärsimäänsä pahaa eikä anna ”kusta hänen muroihinsa”. Dekkarin juoni sukeltaa Boris Jeltsinin hulvattomilta syntymäpäiviltä Jenisei-joen varrelta Suomen Pasilan poliisitaloon ja leikkaa Cambridgen yliopiston ja Hampurin kautta takaisin Suomeen.
Tarina on kansainvälinen ja kotimainen dekkari, jossa vaelletaan Suomen lähihistorian syvyyksiin ja Sotšin talvikisojen kautta ihmisen peruskysymyksiin: syyllisyyden taakkaan ja rikoksen kautta saatavaan hyötyyn.
Tarina elää nykyajan iholla ja rikosten taustalla häämöttävät siirtolaiskriisin ohella myös tärisyttävä itänaapurin tilanne, suomalaisen poliisin sisällissota, siirtolaiskriisi ja vapautetun Viipurin linnan torni. Kuten kirjan esittelyssä sanotaan: ”Romaanin sisältö ei noudata Suomen virallista ulkopolitiikkaa.”
Kääntäjä ja venäläisen kirjallisuuden tuntija Jukka Mallinen Pasilan naisesta: ”Lajityyppi on kansainvälinen ajankohtaisia uutistapahtumia varioiva fantasiajännäri. Tästähän on viime aikoina nähty jopa kunnianhimoiset Vladimir Sorokinin Telluuria ja Michael Houellebecqin Alistuminen. Populaarikirjallisuudessa näitä paranoijadekkareita on paljonkin. Luukkasen kirja on mielestäni onnistunut, tunnistettavien tapahtumien ja henkilöiden kehittely on lajityypin puitteissa uskottavaa, useasti jopa varsin kutkuttavaa…varsinkin Venäjän lähihistorian ja nykyisyyden kieputtelu on onnistunutta. Muutenkin todellisuus vahvistaa mielikuvituksen osuutta herkullisesti. Lajityypin massaan verrattuna Luukkasen kirja palkitsee nimenomaan oivaltavalla ”mahdollisen todellisuuden” kohtaamisella…”
Arto Luukkanen on valtakunnallisesti tunnettu tutkija, kirjailija ja mediapersoona (Dosentti-ohjelma/Alfa-tv), jonka toinen dekkari Pasilan nainen on. Luukkasen mukaan ylikonstaapeli Merja Virkki on sitkeä suomalainen poliisi; hän tulee vielä pitkään viihdyttämään ja tarjoamaan kihelmöivää jännitystä meikäläiselle dekkariyleisölle. ”Ne tarinat, joita ei voi kirjoittaa tietokirjoihin ovat parhaimpia” Luukkanen toteaa.