KTL Ahmad Arslanin kansainvälisen markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus osoittaa, että eroilla yrityksen koti- ja isäntämaan institutionaalisessa ympäristössä on vaikutusta siihen, suosivatko monikansalliset yritykset ulkomaisissa investoinneissaan yhteisyrityksiä vai investointeja uuteen yritykseen.

Suuri muodollinen institutionaalinen etäisyys johtaa suomalaiset yritykset suosimaan yhteisyritysten käyttöä. Perustamismuodon valintaan – onko kyseessä kokonaan omistettu vai yhteisyritys – institutionaalisella ympäristöllä ei havaittu olevan suurta merkitystä. Suuri epämuodollisen institutionaalinen etäisyys puolestaan johtaa yritysostojen ja kokonaan omistettujen tytäryritysten suosimiseen suomalaisissa yrityksissä.

Muodollisella institutionaalisella etäisyydellä viitataan tutkimuksessa eroavaisuuksiin laillisissa instituutioissa sekä laeissa ja säännöksissä investoivan yrityksen koti- ja kohdemaan välillä. Epämuodollisella institutionaalisella etäisyydellä viitataan puolestaan monikansallisten yritysten koti- ja kohdemaan eroavaisuuksiin normien, arvojen ja uskomusten suhteen.

Institutionaalisen ympäristön lisäksi isäntämaan markkinoita säätävien rajoitteiden määrällä on vaikutusta monikansallisten yritysten suoria ulkomaisia investointeja koskeviin valintoihin. Vahvojen markkinoita säätävien arvojen läsnäolo isäntämaassa sai suomalaiset yritykset suosimaan ulkomaisissa suorissa investoinneissaan yritysostoja ja kokonaan omistettuja tytäryrityksiä.

Tutkimuksen näyte koostuu suomalaisten monikansallisten yritysten kehittyviin kansantalouksiin (Keski- ja Itä-Eurooppa, Aasia, Latinalainen Amerikka) suunnatuista 343 suorasta ulkomaisesta investoinnista vuosien 1990–2006 välillä.

Arslanin väitöskirja lukeutuu ensimmäisiin tutkimuksiin, joissa analysoidaan suorien ulkomaisten investointien perustamis- ja omistusmuotojen valintaa yhdessä käyttäen institutionaalisen etäisyyden ja isäntämaan markkinoita säätävien arvojen konsepteja. Väitöskirja tarjoaa monia manageriaalisia implikaatioita yritysjohdon tarpeisiin kuvaamalla koti- ja kohdemaiden institutionaalisen etäisyyden ja markkinoita säätävien rajoitteiden vaikutuksia ulkomaisten investointien perustamis- ja omistusmuotojen valintaan.