Väestövastuisen toimintatavan laajentaminen sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittäminen ovat keskeisiä terveyspoliittisia tavoitteita.
Kansaneläkelaitoksen rahoituksella kokeiltiin neljässä kaupungissa vuosina 1985–1993 toimintamallia, jossa yksityisinä ammatinharjoittajina työskennelleet lääkärit toimivat omalääkäreinä. Kaupungit osoittivat heille väestöt, joiden perusterveydenhuollon lääkäripalveluista he olivat vastuussa.
Kokeiluun liittyi laaja arviointitutkimus, jonka päätulokset raportoidaan tässä teoksessa. Teoksessa kuvataan toiminnan toteutus ja toteutuminen, toimintaan kohdistuneet odotukset, muutokset lääkärien työskentelytavoissa ja toiminnasta koituneet kustannukset.
Sen jälkeen tarkastellaan omalääkäritoiminnan
vaikutuksia mm. lääkäripalvelujen käyttöön, hoidon jatkuvuuteen, potilastyytyväisyyteen ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksiin. Lopuksi arvioidaan kokeillun
toimintamallin soveltuvuutta osaksi maamme terveydenhuoltojärjestelmää.