Tutkimus pyrkii luomaan yleiskuvaa vanhan kansanperinteen suosikkilajista, aikuisten kertomuksista, ihmesaduista kansanviihteenä. Keskeinen tarkastelun kohde on folkloren sisältö, kertomusten merkitykset, lähtökohtana satujen juoniainekset ja rakenne. Valtaosa tutkimuksen perusaineistosta on kirjoitettu muistiin 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Länsi-Suomesta.
Ihmesadun sankarien, hirviöiden ja veijareiden välityksellä tutkija pystyy lähestymään myös ihmisten mielikuvien takaista todellisuutta.