Viipuri oli vuosisatojen ajan yksi Suomen alueen merkittävimmistä kaupungeista. Ruotsin aikana se oli Karjalan, Suomen ja Ruotsin valtakunnan lukko, 1700-luvulla taas baltiansaksalainen provinssikeskus ja samalla 1900-luvulle saakka Venäjän keisarikunnan pääkaupungin, Pietarin portti. Viipurin ruotsinkielisille kaupunki edusti vuosisataista ruotsalaista perintöä. “Karjalaisten kaupungiksi” Viipuri nousi vasta suomalaisen kulttuurin kukoistaessa siellä autonomian ajan lopulta itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeniin. Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen uudet vallanpitäjät puolestaan loivat Viipurista mielikuvaa ”vanhana venäläisenä kaupunkina”, joka nykyisellä Venäjällä saa kuitenkin edustaa taas läntisyyttä.



Vallanpitäjien vaihtuminen tekee Viipurista kiinnostavan kohteen historiografiselle ja kulttuurihistorialliselle tarkastelulle. Muuttuvien tulkintojen Viipuri päivittää käsityksiä Viipurin monimuotoisesta kulttuurielämästä ja historiankirjoituksesta uuden ajan alusta kuluvan vuosituhannen puolelle saakka. Kokoelman kirjoittajat ovat Viipurin historian asiantuntijoita, jotka edustavat alan uusinta tutkimusta.