Julkaisussa hahmotetaan ajan, ajankäytön ja teknologioiden näkökulmasta suomalaisen yhteiskunnan muutosta. Yhteisenä teoreettisena viitekehyksenä on näkemys aikarakenteiden ja aikakäsitysten muutoksesta osana laajempia aikainstitutionaalisia kehityskulkuja, jotka koskevat etenkin työnteon aikoja ja vapaa-ajan viettoa.

Julkaisun artikkeleissa käsitellään viikonlopun ajankäytön muutoksia, työajan viikkorytmejä, yliopistotutkijoiden ja - opettajien aikakokemuksia, työn ajan rajojen haurastumista ja työn tilallista eriytymistä, kiireen, aikapulan ja aikaköyhyyden kokemuksia, arjen ja pyhän rytmejä kuudessa Euroopan maassa, epätyypillisten työaikojen vaikutusta lasten kanssa vietettyyn aikaan, lapsettoman nuoren parin ajankäyttöä, yhdessä vietetyn ajan muutoksia, lasten ja nuorten median ja tietokoneen käytön muutoksia, energiainfrastruktuurin luomia aikajärjestyksiä sekä ajankäyttötietojen käyttöä ilmansaasteille altistumisen arvioimisessa.

Useimmat julkaisun artikkeleista pohjautuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen tietoihin.

Kirjoittajat ja toimittajat ovat Aalto-yliopiston, Edinburghin, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen, Metallityöväen Liiton ja Tilastokeskuksen tutkijoita ja asiantuntijoita.