Kansallismuseon uusi Finnskogar - Metsäsuomalaiset -julkaisu kertoo Savon kaskiviljelyalueilta Ruotsin ja Norjan keskiosiin 1500- ja 1600-luvuilla muuttaneista suomalaisista. Se kuvaa metsäsuomalaisten omaleimasta kulttuuria ja kieltä, joka oli mielenkiintoinen sekoitus vanhaa suomea ja skandinaavisia kieliä, sekä kertoo, millaista siirtolaisten elämä uusilla asuinalueilla oli. Julkaisu liittyy Kansallismuseon samannimiseen näyttelyyn.

Metsäsuomalaiset olivat kaskiviljelijöitä, jotka raivasivat laajoja kaskimaita Ruotsin ja Norjan asumattomille metsäseuduille. He olivat myös eteviä metsästäjiä ja kalastajia sekä tunnettuja taidokkaista tuohi- ja puutöistään. Vähitellen metsäsuomalaiset sulautuivat kantaväestöön ja myös oma kieli sammui. Suomalaistutkijat olivat kuitenkin ehtineet tallentaa metsäsuomalaisten kieltä, kulttuuria ja esineistöä erityisesti itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Finnskogar - Metsäsuomalaiset -julkaisussa kuvataan tutkijoiden matkoja metsäsuomalaisalueille sekä sitä, miten metsäsuomalaiset uusilla kotiseuduillaan elivät ja asuivat. Kirjan kuvituksena on tutkijoiden historiallisia valokuvia metsäsuomalaisten arjesta sekä esinekuvia Kansallismuseon näyttelyn esineistöstä.

Kirjan artikkelit sisältävät runsaasti näytteitä metsäsuomalaisten kielestä ja siitä, miten savolaismurteesta muotoutui oma kieli, joka sisälsi niin vanhan suomen kuin ruotsin ja norjankin piirteitä. Yhtenä teemana on metsäsuomalaisten harjoittama uskonto, jossa yhdistyivät kristinuskon ja kansanuskon piirteet.

Metsäsuomalaisten rukouksissa ja loitsuissa vedottiin kristinuskon keskeisiin hahmoihin, Kristukseen ja pyhimyksiin, mutta myös Ukkoon ja Tapioon sekä luonnonhaltijoihin. Kirja sisältää myös runsaasti esimerkkejä loitsuista ja tarinoita niiden käytöstä esimerkiksi metsästys- ja karjaonnen turvaamisessa tai vihollisten vahingoittamisessa.

Julkaisun on toimittanut Suomen kansallismuseon amanuenssi Antti Metsänkylä. Hänen lisäkseen artikkeleita julkaisuun ovat kirjoittaneet kielitieteilijä Paula Andersson Helsingin yliopistosta, nimistöntutkija, lehtori emerita Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopistosta ja uskontotieteilijä, dosentti Marja-Liisa Keinänen Tukholman yliopistosta.

Julkaisu ilmestyy suomen- ja ruotsinkielisenä.