"Yhteisön vaatimus teokselle - sen tuleminen havaituksi - häiritsee teoksen sisäistä pyrkimystä vapautua muodostaan artefaktina. Toinen teokseni, jonka nimi voisi yhtä hyvin olla Tarina nuorukaisesta, joka halusi kirjailijaksi, on toinen yritykseni kirjoittaa tyhjä, ääretön teos. Se kutsuu lukijan kokemaan luhistumisensa kohti sisäisen avaruutensa havaitsematonta pistettä pysyen lähellä syntyhetkeään, koska siinä sen onnistumisen todennäköisyydet ovat suurimmat. Onnistuessaan se osoittaa mahdollisuuteen äärettömän teoksen kokemuksesta, joka, jos se ei olisi yksilöllinen kokemus, olisi ristiriidassa muutamien uskontojen kanssa." - Antti Lehto-oksa