Kiitetyn esseekirjailijan kolmas teos. Mikä on ironian ja kritiikin suhde varhaisromantiikassa? Millainen luontokappale ihminen on Virpi Suutarin elokuvissa? Miltä työ näyttää uusissa lastenohjelmissa? Miten toimii Breaking Badin kiero materialismi? Miksi Tikkurilaa ympäröi pohjaton kuilu?
Muiden muassa näitä kysymyksiä käsitellään Antti Arnkilin uudessa kokoelmassa. Esseet ovat yrityksiä tehdä ajattelua näkyväksi tarinan muodossa. Kirjoittaessaan kirjallisuudesta, elokuvasta, filosofiasta tai lapsuudesta Arnkil etsii kohtia, joissa pienestä yksityiskohdasta avautuu yhtäkkiä näköala kauas.

Antti Arnkil(s. 1975) on kustannustoimittaja ja kirjailija. Hän on aiemmin julkaissut kaksi esseeteosta, Lauantaiesseet (2014) ja Raittilan linja (2016). Yhdessä Olli Sinivaaran kanssa hän on toimittanut esseeantologian Kirjoituksia Väinö Linnasta (2006). Arnkil toimi Nuori Voima-lehden päätoimittajana vuosina 2006–2007. Hänen tekstejään on julkaistu monissa kulttuurilehdissä ja kokoomateoksissa.