Valokuvataiteilija, professori Antero Takala (s. 1939) kuuluu suomalaiseen valokuvaajapolveen, jonka juuret ovat kameraseuratoiminnassa. Kun Takala nuorena kiinnostui vakavasti valokuvauksesta, ei Suomessa ollut alan koulutusta. Harrastajien seuratoiminta kasvatti ammattiin kokonaisia ikäluokkia.

Ammatillisen työuran Takala teki kuitenkin liikkuvan kuvan piirissä. Television kameramiehestä kasvoi Yleisradion pääkuvaaja ja kouluttaja. Valokuvataide säilyi työn rinnalla ja antoi oman lisänsä taiteilijakuvaan.

Antero Takala tunnetaan ennen kaikkea maisemakuvaajana. Hän on julkaissut kuvasalkun ”Kaamos – Landscapes of Darkness” (1987) sekä kuvateokset ”Kaamos. Hämärän maisemat” (2006) ja ”Mindscape – Mielenmaisema” (2010).

Nyt julkaistavassa kirjassa Antero Takala kertoo monipuolisesta ja vaiheikkaasta urastaan keskittyen kuitenkin ensisijaisesti kokemuksiinsa valokuva- ja videotaiteilijana. Esipuheessaan hän toteaa:

”Ihminen on rajallinen. Alussa tuntui, että voi ja jaksaa tehdä mitä tahansa. Muistan aina teatteriohjaaja Sakari Puurusen huomion, että täytettyään 40 vuotta ihminen alkaa tajuta, ettei ehdi tekemään kaikkea. Minulle on tällä hetkellä tärkeintä valokuva ja maisema, mielenmaisema, mindscape.”

Jokainen kirja sisältää Antero Takalan signeeraaman pigmenttivedoksen.