Myytti yhtenäisestä jälleenrakentamisen ajan Suomesta murtuu

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa nimitetään Suomessa usein "vaaran vuosiksi" ja "jälleenrakennuksen ajaksi". Sotaa seuranneet vuodet esitetään suurena kertomuksena yhtenäisestä kansakunnasta, joka rakensi uudelleen runnellun maan, maksoi sotakorvaukset
ja asutti siirtoväen. Neuvostoliiton pelottava varjo lankesi talkootöissä puurtavan kansan ylle.

Suomi sodan jälkeen purkaa tätä myyttiä. Sodanjälkeinen Suomi oli rikkinäinen maa, jonka sisäiset jännitteet olivat suuri huolenaihe. Välitön miehityksen uhka vaihtui nopeasti kotikommunistien pelkoon, kun maassa koettiin sekä jatkuvia lakkoja että torikokouksia. Asuntopula aiheutti yhteiskunnallista kitkaa, eikä evakkojen uudelleenasuttaminen ollut kivutonta. Rikollisuus lisääntyi 1940-luvun jälkipuoliskolla räjähdysmäisesti, ja lehdissä kirjoitettiin paljon sodanjälkeisestä moraalikriisistä. Sodasta toipuminen vei aikansa, ja jälleenrakennus alkoi toden teolla vasta olojen vakiintuessa vuosikymmenen lopulla.

FT Antero Holmila (s. 1979) on tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on väitellyt tohtoriksi Royal Holloway University of London -yliopistosta. Holmila on aiemmin julkaissut kiitetyt teokset Holokausti ja Talvisota muiden silmin.

FT Simo Mikkonen (s. 1978) on Venäjän historian dosentti Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa taiteen ja politiikan suhdetta Neuvostoliitossa, kylmän sodan radiopropagandaa sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisiä kulttuurisuhteita kylmän sodan aikana.