Sota Kentästä ja kasarmista käsittelee Pentti Haanpään Kentästä - teoksen ympärillä 1930-luvulla käytyä kirjasotaa ja ajankohdan henkistä ilmapiiriä laajemminkin, erityisesti armeijan tilaa, sekä teoksen jälkimainetta näihin päiviin asti.

Anssi Sinnemäki liittää Haanpään tapauksen muiden kirjasotien tai vastaavien jatkumoon Aleksis Kivestä lähtien, niin että teoksesta kasvaa eräänlainen kulttuurikriittinen traktaatti.

Kirja perustelee syrjityn Haanpään "rehabilitoinnin" tarpeen suhteessa armeijaan ja kirjallisuusinstituutioon. Teos on painava, kriittinen panos pitkän linjan suomalaiseen kulttuurikeskusteluun, ja se antaa paljon aihetta pohdittavaksi tämänhetkiseenkin Suomessa käytävään keskusteluun.

Teoksessa tarjotaan uusia tulkintoja, jotka oikaisevat kanonisoituja väärinkäsityksiä, sekä uusia tietoja, suoranaisia löytöjä, jotka ovat jääneet pimentoon. Kuva tapauksesta tarkentuu ja jopa mullistuu.

"Analysoin teoksen sekä aikalaisvastaanottoa että jälkikritiikkiä viime syksyyn asti ja oion lukuisia väärinkäsityksiä, erityisesti ositan aikalaisvastaanoton paljon vivahteikkaammaksi kuin on annettu ymmärtää - kumoan kanonisoidun käsityksen, että yleinen mielipide tuomitsi Kentän ja kasarmin." Anssi Sinnemäki.