Millä tavoin ympäristöhuoli ja eettinen yhteisöllisyys ilmenee taidekasvattajien, taiteilijoiden ja tutkijoiden ajattelussa ja toiminnassa? Kuinka taide ja taidekasvatus voivat vahvistaa kulttuurin kestävyyttä ja edistää tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa?

Kirja käsittelee taidetta ja taidekasvatusta suhteessa inhimilliseen ympäristökokemukseen. Erilaisia tekstejä yhdistää osallistava, voimauttava ja aktivismiin orientoitunut pedagoginen asenne, joka haastaa totuttuja asenteita ja käytäntöjä. Artikkelit rakentavat historiallista ja pedagogista perustaa ja ehdottavat avauksia taidekasvatukselle, joka pyrkii edistämään ekososiaalista demokraattisuutta.