Mielen sairastamisesta keskustellaan tänään niin tieteessä kuin sen ulkopuolellakin. Aihe herättää kiinnostusta ja synnyttää monenlaisia mielikuvia: se kiehtoo, houkuttaa ja hämmentää. Mutta miten ajattelumme on oikeastaan rakentunut? Millaisina mielen sairaudet ja niistä kärsivät ihmiset on kulloinkin esitetty?
Johtolankoja hulluuteen tutkii mielen sairastamiseen kytkeytyviä kulttuurisia käsityksiä 1900-luvulta 2000-luvulle. Tutkimuksessa tarkastellaan erityyppisiä ja eri aikakausien ajattelua heijastavia suomalaisia tekstiaineistoja, kuten kansankertomuksia ja psykiatrisia sairauskertomuksia. Tutkimus pohtii ajattelumme jatkuvuuksia ja osoittaa, miten maallikkokäsitykset verkottuvat esimerkiksi lääketieteen eri aikoina esittämiin näkemyksiin.
Tutkimus paikantuu perinteen- ja kulttuurintutkimuksen sekä hulluustutkimuksen monitieteisille kentille. Se ottaa osaa ajankohtaisiin, mielen terveyttä, sairautta ja poikkeavuuden määrittymistä pohtiviin tieteellisiin ja populaareihin nykykeskusteluihin.