Miten kirjoittaa kaikkein traagisimmasta aikuisen ihmisen kokemuksesta, oman lapsen kuolemasta? Ja voiko kirjoittaminen tuoda lohtua? Arkea on kuitenkin elettävä, ja juuri arjen pienet yksityiskohdat tekevät näkyviksi surun monitahoiset vaiheet. Samalla nämä välähdykset kasvavat henkilökohtaisesta kaikille suurta surua kokeneille yhteiseksi mielenmaisemaksi, jonka taustalla kuuluu ikiaikainen Tuonelan tuutulaulujen perinne.



Tämänilmaiset on Anna Elina Isoaron kolmas runokokoelma. Hän debytoi vuonna 2011 Runo-Kaarina -kilpailun voittaneella teoksellaan Puolen mantereen kerhossa.



Kolme vuotta sitten julkaistu Rakkautta ja vasta-aineita voitti Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Isoaro työskentelee kirjallisuuden läänintaiteilijana Pirkanmaalla.