Anna Bondestam kirjoitti vuonna 1968 teoksensa Arbetet. En tidning i Åbo på 1910-talet och människorna kring den. Se käsitteli Turussa vuosina 1908-1918 ilmestynyttä sosialidemokraattista sanomalehteä. Tuolloin oli kulunut 50 vuotta Suomen sisällissodasta ja valkoisen voittajapuolen historiankuva oli alkanut vähitellen säröillä. Oli tullut tilaa myös hävinneiden punaisten näkemyksille, kokemuksille ja tiedoille.

Anna Bondestam oli työväenliikkeen taustasta kasvanut maisteri ja jo kokenut kaunokirjailija kun hän tarttui Turun ruotsalaisen työväenyhdistyksen ja Suomen ruotsalaisen työväenliiton lehden historiahankkeeseen. Kysymys oli kaksinkertaisesti marginaalisesta ilmiöstä: ruotsinkielisten osuus Suomen väestöstä oli edelleen vähenemässä, ja toisaalta vasemmistolaisuus oli jäänyt Suomen ruotsinkielisen väestön porvarillisen ryhmäidentiteetin varjoon.

Monille Turku oli ruotsalaisen kulttuurin linnake Suomessa. Tästä huolimatta Arbetet-lehden oppositioasenne vakuuttaa nykypäivän lukijankin ylpeästä aatteellisuudesta ja sananvapauden avaruudesta palstoillaan. Bondestamin kirjoittama sanomalehden elämäkerta - sellaiselta se tuntuu - on kohteensa, turkulaisen 1900-luvun alun radikaalivasemmiston näköinen. Teos julkaistaan nyt ensi kerran suomeksi.

Anna Bondestam sai vuonna 1977 täysin ansaitusti Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvonimen. Kirjallisen uransa lopulla hän keskittyikin ansiokkaasti mm. Ahvenanmaan ja Pietarsaaren historiaan. Arbetet on kuitenkin hänen historiantutkimuksellinen pääteoksensa.