Molemmissa maissa äidit kantavat edelleen päävastuun pienten lasten hoidosta, mutta Ruotsissa isät ovat alkaneet osallistua 1990-luvulta lähtien selvästi enemmän lastenhoitoon kuin Suomessa. Ruotsalaiset isät käyttivät isyys- ja vanhempainrahapäivistä noin 20 prosenttia, mutta suomalaiset isät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahapäivistä vain 5 prosenttia. Isyysvapaan pitäminen lapsen syntymän yhteydessä on ollut molemmissa maissa suosittua. Ruotsalainen vanhempainvapaajärjestelmä on suomalaista joustavampi.

Suomi oli uranuurtaja lasten päivähoito-oikeuksien kehittäjänä, mutta Ruotsi on ottanut Suomea kiinni. Suomessa hoidetaan kotona suurempi osuus alle 3-vuotiaista ja 3-6-vuotiasta lapsista kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa esikoulupalvelujen käyttöasteet ovat Pohjoismaiden korkeimpia. Suomessa äidit ovat pidempiä jaksoja pois työelämästä pienten lasten hoidon takia kuin Ruotsissa, mutta kouluikäisten lasten äitien työssäkäynti on suunnilleen yhtä yleistä. Työssäkäyntimallit ovat lähestyneet toisiaan, sillä ruotsalaisten äitien työajat ovat pidenty-neet ja suomalaisten lyhentyneet.