Kuten yleisesti tiedetään, Pöntinen ei ole seikkailujen ystävä. Siksi olikin merkillistä, että Pöntisen rinnassa kaihersi jokin. Oliko se kaukokaipuuta? Seikkailunhalua se ei ainakaan voinut olla… Niin tai näin, villihanhien tuoma arvoituksellinen viesti onnistui myllertämään yrmeän ystävämme arjen täydellisesti.

Pöntinen huomasi olevansa jälleen matkalla tuntemattomaan. Eikä hän saattanut aavistaa, miten villit, myrskyisät ja vaaralliset ajat häntä odottivat. Perääntyäkään ei voinut – olihan kokonainen maa vaarassa upota meren syvyyksiin.

Herkullinen tarina ja ilmeikäs kuvitus takaavat lukunautinnon kaikille satuihin hurahtaneille.