Tämä tutkimus tarkastelee vuosina 1889-1890 Yhdysvaltain intiaanien keskuudessa laajalle levinnyttä, henkitanssina, tunnettua uskonnollista liikettä. Erityistarkastelun kohteena on sioux-kansan suurimman ryhmän, lakotojen, henkitanssi. Heidän harjoittamanaan henkitanssi aiheutti levottomuutta valkoisen väestön keskuudessa ja johti Yhdysvaltain armeijan lähettämiseen lakotojen reservaatteihin. Tämä puolestaan johti monien väärinkäsitysten kautta kuuluisaan Wounded Kneen verilöylyyn, josta muodostui Yhdysvaltain intiaanisotien loppunäytös.

Tutkimuksessa käytetään ns. moniäänistä (multiple Voices and Viewpoints)tutkimusmetodia, joka sallii useiden eri menneisyyden "äänten" kertoa tarinansa. Kyseistä metodia ovat Yhdysvaltalaiset tutkijat Patricia N. Limerick ja Robert F. Berkhofer käyttäneet menestyksekkäästi omissa tutkimuksissaan. Tällä tavoin tämä työ osaltaan vastaa ns. New Western History -tradition esiin nostamiin kysymyksiin Yhdysvaltain Lännen tutkimuksessa.

Tutkimus tuo uusia näkökulmia siihen kehitykseen, joka johti Wounded Kneen verilöylyyn ja se antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ymmärtää tätä hyvin monimutkaista taphtumaketjua, jossa eri kulttuureja, rotuja ja uskontoja edustaneet ihmiset joutuivat ristiriitoihin keskenään.

Vaikka tässä tutkimuksessa esimerkkinä on käytetty lakotojen henkitanssia, on tämä metodi sopiva muihinkin Yhdysvaltain Länttä koskeviin tutkimuksiin, etenkin kun kyse on rotujen, kulttuurien ja uskontojen välisistä konflikteista.