Alfred Schütz (1899–1959) on itävaltalais-yhdysvaltalainen sosiologi ja filosofi, joka toimi pääosan elämästään pankkialalla. On sanottu, että hän oli "päivisin pankkiiri ja öisin filosofi". Tutkijana häntä on luonnehdittu arkielämän sosiologiksi. Pääteoksessaan Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen hän ei silti paneudu konkreettisten arkikäytäntöjen sosiologisiin ongelmiin. Kirja on viritykseltään pitkälti teoreettinen. Pyrkimyksenä on vastata haastavaan kysymykseen siitä, kuinka yhteiskunta – sosiaalinen maailma – on mahdollinen.

Lähtökohdat vastaukseensa Schütz ammentaa Max Weberin ymmärtävän sosiologian ohjelmasta. Hänen ajatuksenaan on, että yhteiskunta ihmisten yhteiselona käy mahdolliseksi, kun he ymmärtävät toistensa toiminnan tarkoitettua mieltä (eli antavat tuolle toiminnalle merkityksiä) ja ohjaavat ymmärryksensä pohjalta omaa toimintaansa. Tämä lähtökohta johtaa lukuisiin uusiin kysymyksiin, kuten siihen, mitä toisten toiminnan tarkoitetun mielen ymmärtäminen tarkemmin ottaen on ja miten se on mahdollista. Mitä on ymmärtämisen kohteeksi asettuva toiminnan tarkoitettu mieli ja miten se muotoutuu? Missä ymmärtämisen avaimet piilevät? Mikä rooli tulkinnalla ja merkityksenannolla on ymmärtämisessä? Kirjassaan Schütz tutkii lukuisia tämäntapaisia kysymyksiä ottamalla erittelyihinsä usein vauhtia Edmund Husserlin fenomenologiasta.

Schützin luonnehdinta arkielämän sosiologiksi saa oikeutuksensa siitä, että hänen mukaansa sosiaalinen maailma muotoutuu ja uusintuu nimenomaan ihmisten arkisissa merkityksenanto- ja ymmärtämisakteissa ja niiden mukaan ohjautuvassa toiminnassa. Nuo aktit toteutuvat usein hyvinkin automaattisesti elämisen virrassa. Nämä Schützin ajatukset ovat innoittaneet lukuisia sosiologian suuntauksia etnometodologiasta lähtien. Tämä teos onkin omiaan jokaiselle sosiologiasta ja yhteiskuntatutkimuksesta kiinnostuneelle.