Alfred Rubbel ilmoittautui syyskuussa 1939 vapaaehtoisena Wehrmachtiin. Peruskoulutuskauden jälkeen hän sai toivomansa siirron panssarijoukkoihin. Kahdeksantoistavuotias nuorukainen saattoi tuskin aavistaa mitä tulevat vuodet toisivat tullessaan.
Operaatio Barbarossaan Rubbel osallistui sen ensimmäisestä päivästä lähtien, ensin lataajana ja sitten ampujana. Hän haavoittui kranaatinsirpaleesta taistelussa Leningradista syyskuussa 1941. Jo seuraavan vuoden alussa hän oli takaisin yksikössään ja osallistui raskaisiin Olhavan taisteluihin. Pitkä panssarihyökkäys vei alikersantin Panssarirykmentti 4:n mukana aina Kaukasukselle vuoden 1942 lopussa.
Saatuaan koulutuksen Panzer VI Tiger -vaunuun vuorossa oli komennus 503. Tiger-pataljoonaan, jossa Rubbel osallistui aivan etulinjassa operaatio Zitadelleen, perääntymistaisteluihin Dneprille sekä Tserkasyn motin murtamiseen. Suoritettuaan upseerikurssin hän oli uudella Königstigerillä mukana epätoivoisissa taisteluissa, joilla yritettiin pysäyttää Unkarissa ja Itävallassa etenevä puna-armeija.
Reservin luutnantti Alfred Rubbelin sotilasuran lopputuloksena oli 57 tuhottua panssarivaunua, 81 panssaritaistelupäivää ja yhteensä 41 kuukautta rintamalla. Hänen henkilökohtaiset kertomuksensa heijastelevat sodan rasitusten ja kauhujen ohella myös panssarimiehen jokapäiväistä elämää. Jännittävää kuvausta täydentävät yli 350 valokuvaa ja karttaa.