Minkälainen on suomalainen puutarha? 1800- ja 1900-lukujen taitteessa säätyläisillä oli kauniit kukkapuutarhat ja monipuoliset hyötykasvimaat, mutta köyhempi väki kasvatti lähinnä perunaa. Kansaa valistettiin kasvattamaan kauneusaistia kotipihojen kukilla, mutta konkreettisimmin puutarhaviljelyä johdattivat kato- ja sotavuosien puute ja nälkä. Sotien jälkeen kaupungistumisen ja kansallisromantiikan kukoistuksen myötä Suomeen syntyi siirtolapuutarhoja ja puutarhakulttuuri alkoi vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun.

Upeasti kuvitettu Daalia ja pelakuu kertoo suomalaispuutarhan kasvutarinan suuriruhtinaskunnan ajalta itsenäisyyden vuosiin ja kohti nykypäivää. Kukkien ikiaikainen viehätys on vaikuttanut puutarhoihin Suomessakin, vaikka suomalaispuutarhan juuret johtavatkin kasvimaalle.

Teija Alangon edellinen teos, vanhempaa puutarhahistoriaa kuvaava Malva ja mulperi, voitti Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2019.