Hartaasti odotetussa toisessa romaanissaan Aki Ollikainen johdattaa lukijansa Tattarisuolle, jolla on oma erityinen ja synkkä maineensa suomalaisessa rikoshistoriassa. Mustan sadun nykyhetkessä romaanin kertojan perhe on hajonnut, vaimo ja poika lähteneet. Todellisuus on vääntynyt sijoiltaan ja menneiltä sukupolvilta periytyneet selvittämättömät tragediat alkaneet vallata ajatuksia. Monet polut tuntuvat johtavan Tattarisuolle, paikkaan jossa Noita-Kalliona tunnettu mies aikoinaan harjoitti mystisiä menojaan.

Toisella aikatasolla lukija saa seurakseen Heinon, pirtun salakuljetusta 1930-luvun Helsingissä harjoittavan trokarin. Heinolla on perhe, vaimo ja poika, asiat kutakuinkin mallillaan - mutta sitten iskee peri-inhimillinen ahneus, niin rakkaudessa kuin rahassakin, ja Heinon itsekkyys ja varomattomuus aiheuttavat sukupolvesta toiseen ulottuvan ketjureaktion, jonka alkutai päätepiste - näkökulmasta riippuen - löytyy öiseltä Tattarisuolta.

Musta satu on synkänkaunis romaani hajoamisesta niin yksilön, perheen, sukupolvien ketjun kuin yhteiskunnankin tasolla. Menneisyys muovaa meidät tavalla tai toisella. Ja jokaisen sisältä löytyy Tattarisuo, pimeä kohta, johon ehkä uppoaa, josta ehkä jonakin päivänä nousee mittaamattomien aarteiden arkku.