Väitös oikeustieteiden alalta 19.2. Väittelijä: KTM Riitta Ahtonen Väitösaika ja -paikka: 19.2.2010 klo 12, sali C2, Carelia, Joensuun kampus Kauppatieteiden maisteri Riitta Ahtosen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan oikeustieteiden alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelun avulla voidaan parantaa erityisesti kuluttajien ja pienyrittäjien asemaa. Heillä on yleensä elinkeinonharjoittajia heikommat mahdollisuudet arvioida sopimuksen kohtuullisuutta sopimusta solmittaessa. Koska kuluttajien saattaa olla vaikea arvioida hyödykkeiden hinta-laatusuhdetta ostohetkellä, voivat elinkeinonharjoittajat käyttää kuluttajien arviointivirheitä yksipuolisesti omaksi edukseen. Esimerkiksi hyödykkeen hinta voidaan muotoilla niin, että kokonaishintaa on vaikea havaita. Kuntosalin kausikortti saattaa näyttää ostohetkellä edulliselta, mutta jos kuluttaja on yliarvioinut tarpeensa, saattaa todellisten käyntikertojen hinta nousta huomattavan korkeaksi. Toisaalta hyödyke voidaan muotoilla valmiiksi paketiksi, kuten monet vakuutukset, jolloin kuluttajan on vaikea hahmottaa, mitä vastiketta hän rahalleen todellisuudessa saa. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, voidaanko kohtuuttomien ehtojen sovittelua puoltaa taloustieteellisten argumenttien avulla. Sovittelun puolesta puhuu ensinnäkin se, että hyvin yksipuolinen voittojen tavoittelu saattaa aiheuttaa yhteiskunnalle suurempia haittoja kuin sen tuottama hyöty on voiton tavoittelijalle. Lisäksi sovittelun puolesta puhuu se, että odottamaton olosuhteiden muutos etenkin pitkäaikaisissa sopimuksissa voi johtaa sisällön epätasapainoon siten, että toinen osapuoli saa ansaitsematonta etua vastapuolen kustannuksella. Sopimusten sovittelussa on kysymys myös siitä, missä määrin kohtuuttomiin ehtoihin kannattaa puuttua, sillä heikomman osapuolen suojeleminen sopimusehtojen sovittelun avulla aiheuttaa myös kustannuksia. Yhteiskunnalle aiheutuvien hallinnollisten kustannusten lisäksi sovittelusta aiheutuu osapuolille oikeudenkäynti- ja muita kuluja, jotka vahvempi osapuoli voi siirtää sopimushintoihin heikompien maksettavaksi. Toisaalta, jos sopimuksia sovitellaan liian kevyin perustein, ihmiset eivät opi kantamaan vastuuta vääristä valinnoistaan vaan vaativat yhä kattavampaa suojelua, Ahtonen arvioi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, johtavatko sovitteluratkaisut yhteiskunnan kannalta taloudellisesti tehokkaaseen lopputulokseen. Tarkastelun kohteena oli yhteensä 69 korkeimman oikeuden antamaa sovitteluratkaisua. Keskeisenä tutkimustuloksena on, että kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelua siinä laajuudessa, kuin se Suomessa ja muissa Pohjoismaissa esiintyy, voidaan pitää koko yhteiskunnan hyvinvointia edistävänä. Tutkimuksessa hyödynnettiin perinteisen oikeustaloustieteen menetelmien lisäksi myös Suomessa vielä vähän sovellettua psykologista oikeustaloustiedettä. Psykologisessa oikeustaloustieteessä oletetaan, etteivät ihmiset kykene tekemään täydellisesti rationaalisia valintoja