Korkeakoulujen ohjausjärjestelmän muutokset ovat haaste eri alojen tutkijoille. Bolognan juna ei välttämättä enää pysähdy kansallisen korkeakoulupolitiikan asemalla. Muutokset heijastuvat niin rakenteisiin kuin kulttuuriinkin, jolloin on esitettävä kysymys: mikä meitä ohjaa? Yliopiston laajentuminen, ammattikorkeakoulujen vakiintuminen ja kiihtyvä kansainvälistyminen ovat muuttaneet korkeakoulutusta.

Ratkaistaanko korkeakoulujen ongelmat järjestelmätason periaatteissa? Vai onko kysymys vain tilivelvollisuudesta ja toimeenpanosta HOPSeineen? Paluuta 1900-luvun rationaaliseen ohjaukseen ei enää ole, mutta miten tutkijat näkevät 2000-luvun ohjauksen?

Tässä kirjassa tarkastellaan korkeakoulujen ohjausta järjestelmään, yksittäiseen korkeakouluun, korkeakouluyhteisöön ja yksilöön ulottuvina ilmiöinä. Kirjan artikkelit perustuvat Korkeakoulututkimuksen IX symposiumissa pidettyihin esityksiin.