Professori Heikki Ylikangas on kirjoittanut sotaromaanin virolaisten aseveljiemme – JR 200:n – kohtaloista. Suomi-pojat saavat Ylikankaan tarinassa ansaitun kiitoksen uhrauksistaan Suomen rintamilla. Romaanissa kerrotaan elävästi myös päämajan sisäisistä ristiriidoista.

Aseveljen petos kertoo virolaisten vaikeista valinnoista toisessa maailmansodassa. Saksa aloitti hyökkäyksensä Neuvostoliittoon varhain aamulla 22. päivänä kesäkuuta 1941 ilman sodanjulistusta, koska halusi yllätysedun. Virolaisten oli valittava puolensa; kumpi kahdesta jättiläisestä – Neuvostoliitto vai Saksa – selviytyisi voittajana.

Heikki Ylikankaan romaani vie lukijan virolaisen jalkaväkirykmentin (JR200) mukaan Suomen rintamille. Romaanissa on kolme päänäyttämöä: Neuvostoliiton ja Saksan vuoroin miehittämä Viro, luhistuva Viipuri sekä Mannerheimin johtama Mikkelin päämaja.

Aseveljen petos on riipaiseva kertomus lunastamattomista lupauksista ja virolaisnuorukaisten uhrimielestä.

Professori Heikki Ylikangas on mukaansa tempaava kertoja. Pohjanmaan häjyjen ja sotiemme arvostettu historioitsija ja näytelmäkirjailija tekee romaanissaan eläväksi jatkosodan aikaisen päämajan sisäiset ristiriidat . Ylikangas kuvaa riipaisevasti virolaisrykmentin soturien kohtalon. Aseveljen petos on uusi tarina jatkosodan kertomusten pitkässä sarjassa.

Yli neljä vuosikymmentä kestäneen uransa alusta asti Heikki Ylikangas on kuulunut Suomen merkittävimpiin historiantutkijoihin. Hänen historialliset tietokirjansa ovat herättäneet lukijoiden kiinnostuksen suomalaiseen menneisyyteen. Ylikankaan teokset Härmän häjyt ja Kauhavan herra, Nuijasota sekä Tie Tampereelle olivat myyntimenestyksiä.

Historioitsija Ylikangas on myös kaunokirjailija, joka on kirjoittanut kahdeksan näytelmää. Aseveljen petos on Ylikankaan toinen romaani.