Tarina kulkee Lemmenjoen kultapuroilta erämaiden kalajärville, Ison Inarin-järven kautta kadotettuun Petsamoon, sieltä muistoihin ja ystäviin, joista moni lepää läheisen kirkkomaan Pyrkyripalstalla. Tässä tapaavat vanhat väärtit kirkonkylän kuppilassa. Aika on miltei pysähtynyt odottamaan uutta kevättä ja kesää. Tilaa on tarinankertojalle.

Tieran muistojen aikajänne on pitkä: vuosituhannen vaihteesta puoli vuosisataa taaksepäin. Tai oikeastaan ne polveilevat vieläkin kauemmaksi, aikaan, jota maantiet, autot ja televisio eivät vielä ehtineet muuttaa, ja jolloin Inarin Lappi ulottui Jäämerelle saakka. Kertomusten keskiössä on Inarin kirkonkylä, oma kelomökki eli Walhalla, Ranta-Marin kahvila ja Majala.