Yhtä totta kuin olen todellinen avaa kirjaimellisesti oven nuoren psykologian opiskelijan päivään. Ørstavik kuvaa äärimmäisellä tarkkuudella, kuinka Johannen universumi hajoaa palasiksi ja osittain palautuu ennalleen juuri tuona päivänä. Niin lukija kuin kirjan päähenkilökin lukkiutuvat klaustrofobiseen tilaan.

Ørstavikin teoksille on yhteistä niiden kielellinen rikkaus. Arkipäiväisistä olosuhteista Ørstavik rakentaa yllätyksellisen, moniulotteisen ja suggeroivan jännityksen. Teos on teknisesti vapaa ja kantaa psykologisuudessaan syvälle. Hienoa on Ørstavikin varmuus, kuinka hän tällä kertaa rakentaa täysin uudenlaisen, täysin vastakohtaisen version aiemmin ilmestyneelle Rakkaudelle. Yhtä totta kuin olen todellinen -teoksessa äidin ja lapsen välinen suhde ei ole torjuva kuten Rakkaudessa, vaan se tukahduttaa. Päähenkilö ei ole jäänyt ulos lukkojen taakse vaan hänet on lukittu sisään. Tilanne, jonka ympärille romaani on rakennettu, on yksinkertaisuudessaan nerokas.

Hanne Ørstavik (s. -69) on julkaissut yhteensä kuusi romaania. Ørstavik on kääntänyt norjaksi ranskalaista lyriikkaa ja hänen tekstejään on julkaistu eri antologioissa. Ørstavik vierailee Suomessa Helsingin kirjamessuilla 2003. Yhtä totta kuin olen todellinen on koskettavan ja modernin trilogian toinen, itsenäinen osa.