Pappiloilla on ollut Suomen kulttuurihistoriassa laaja ja monivaikutteinen merkitys. Pappila on vaikuttanut rakennustapansa ohella monella tavalla esikuvallisesti ympäristöönsä. Papiston rooli maaseudun elinolojen parantajana ja sivistystason kohottajana on ollut luomassa hyvinvoinnin edellytyksiä. Puutarhanhoidon ja hyötykasvien viljelyn kautta ovat myös uudet keittiökasvit, peruna ja vihannekset levittäytyneet talonpoikaisiin ruokatalouksiin. Pappilat ovat olleet myös hengellisen ja henkisen elämän keskuksia, joiden vaikutus on ulottunut vanhojen pappissukujen keskinäisten sukulaissuhteiden välityksellä paikallisyhteisöä paljon laajemmalle.

Suomalaiset pappilat esittelee henkilö- ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoisia pappiloita ja niiden elämänpiiriä eri puolilla Suomea 1700-luvulta 1970-luvulle asti. Pappiloiden laaja maatalous, taloudenpito, puutarhat ja ruokatalous kuuluvat oleellisesti tähän kokonaisuuteen. Teoksessa on runsas, osin aiemmin julkaisematon kuvitus, jonka on koonnut Sirkku Dölle.