Harhailevien ajatusten jäljillä
Johann Harin Kadonnut keskittymiskyky selvittää, miksi nykyihmisen on aina vain vaikeampaa keskittyä.
Ihmisten keskittymiskyky vähenee kaikkialla maailmassa. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat keskittyvät yhteen tehtävään nykyään keskimäärin 65 sekuntia ja toimistotyöläiset kolme minuuttia. Mitä meille on tapahtunut ja miksi?
Selvittääkseen hajamielistymisen syitä tietokirjailija Johann Hari on tutustunut suureen määrään keskittymistä käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia ja haastatellut asiantuntijoita eri puolilla maailmaa. Harin tutkimusmatkan aikana käy ilmi, ettei keskittymiskyvyn puute johdu nykyihmisten heikosta itsekurista, vaan monesta ympäristömme osatekijästä.
Johann Hari kertoo tietokirjassaan Kadonnut keskittymiskyky kahdestatoista keskeisimmästä tekijästä, jotka ovat vaikuttaneet keskittymiskykymme heikentymiseen. Hän esittää myös keinoja, joilla niin yksilöt kuin yhteiskunta voisivat saada keskittymiskykynsä takaisin.
Isossa-Britanniassa syntynyt Johann Hari (s. 1979) työskenteli pitkään toimittajana mm. New York Timesissa sekä Los Angeles Timesissa ennen ryhtymistään kirjailijaksi. Hänen ensimmäinen teoksensa Chasing the Scream kertoo lääkkeiden ja huumeiden käytöstä ympäri maailmaa. Tehdessään toista kirjaansa Hari kiersi kolme vuotta ympäri maailmaa keskustelemassa tutkijoiden kanssa ja etsimässä todellisia syitä masennukseen.
Myyntimenestykseksi useissa maissa noussut Mielen yhteydet on Harin ensimmäinen suomennettu kirja. Tammikuussa 2023 häneltä julkaistiin suomeksi Kadonnut keskittymiskyky, joka pureutuu nykyihmisen keskittymiskyvyn heikentymisen syihin.
Ville Tietäväinen syntyi Helsingissä 20.10.1970. Hän valmistui arkkitehdiksi (TKK 2000), mutta siirtyi jo opintoaikanaan harjoittamaan graafisen suunnittelun ja kuvittamisen ammattia, jossa saa nautiskella sekä suunnittelusta että suunnitelmiensa toteuttamisesta. Graafisen suunnittelijan ja ja kuvittajan töiden lisäksi hän toimii myös käsikirjoittajana. Tietäväinen työskentelee suunnittelutoimisto Studio Tietäväinen Oy:ssa. Vuonna 2006 Tietäväinen sai Taiteen keskustoimikunnalta 5-vuotisen apurahan kolmanteen sarjakuvateokseensa
Näkymättömät kädet (WSOY 2011). Sarjakuvan tekeminen on hänelle intohimoinen harrastus, joka on viimeiset viisi vuotta tehokkaasti vaikeuttanut ammatin harjoittamista, perhesuhteita ja sosiaalista elämää. Sarjakuva-albumistaan
Linnut ja Meret (Tammi 2003) hän sai Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset sekä Grafia ry:n Vuoden Huiput -kilpailun kultahuipun.
Linnut ja Meret on julkaistu myös Ranskassa (Delcourt 2005). Tietäväisen ja hänen tyttärensä Ainon yhdessä laatima painajaisia käsittelevä, sarjakuvaa ja kuvakirjaa yhdistelevä
Vain pahaa unta (WSOY 2013) palkittiin 2014 Tulenkantaja-palkinnolla, joka myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneelle kaunokirjalliselle teokselle jolla on parhaat mahdollisuudet menestyä ulkomailla. Kirja valittiin myös Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjapalkintoehdokkaaksi.
”Kun meidän Ville piirustaa, se on just!”– Erkki Tietäväinen, isä
