Synnytyksen jälkeinen masennus - salpautunut ilo. Naisten lapsivuodeajan kokemukset kertovat toipumisen resursseista
Ensimmäisen lapsen saaminen on yleensä odotettu ja iloa tuottava perhetapahtuma. Osa naisista kuitenkin kokee masennusta synnytyksen jälkeen.Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä lasta odottavien ja synnyttäneiden äitien mielialaa ja siihen liittyviä tekijöitä erityisesti parisuhteen näkökulmasta. Tutkimus on osa oululaista Lapsiperhe 1992 -tutkimusta, jossa tutkimuksen kohteena olivat ensimmäistä lasta odottavat naiset ja heidän kumppaninsa. Teoreettisena viitekehyksenä oli terveyssosiologian uranuurtajan Antonovskyn kehittämä salutogeeninen malli. Salutogeneesi tarkoittaa terveyttä tuottavia ja ylläpitäviä tekijöitä. Se on vaihtoehto ns. patogeneettiselle tarkastelulle, joka tarkoittaa sairautta synnyttäviä tekijöitä ja mekanismeja. Aineisto kerättiin lomakekyselyillä ja haastattelemalla valikoitua osaa äideistä. Analyysimenetelmänä oli grounded teoria -menetelmä.Tutkimustulosten mukaan raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen riski liittyi huonoksi koettuun parisuhteeseen ja vastaavasti hyväksi koettu parisuhde oli suoja masennusta vastaan tai auttoi toipumaan masennuksesta. Hyvä parisuhde oli merkittävä sosiaalisen tuen lähde. Synnytyksestä ja lapsivuodeajasta hyvin selvinneillä ja eriasteisesta masennuksesta kärsivillä oli selviämiskeinoja, kuten sosiaalisen tuen hakeminen, liikuntaharrastus, rentoutuminen kirjojen parissa, etäisyyden otto, uskonnollisuus ja huumori. Lapsen hoitaminen toi iloa ja oli merkittävä voimanlähde. Synnytyksen jälkeisen masennuksen yleisyyttä tarkasteltaessa on tärkeää mieltää ero kyselylomakkeella seulotun masentuneisuuden ja kliinisen depression välillä. Terveyttä ylläpitävien ja edistävien keinojen etsiminen on hyvä lähestymistapa synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa