Elämää silloin ennen -kyläkirja kuvaa Kolarin ja Pellon rajalla sijaitsevan pienen Koivumaan kylän vaiheita alkaen ensimmäisistä pysyvistä asukkaista 1800-luvulta aina nykyaikaan. Painopiste on viime sotien jälkeisessä ajassa, jolloin parhaimmillaan yli sataan asukkaaseen kasvanut kylä eli kukoistusaikaansa. Oli väkeä työllistäneitä savotoita, suuria perheitä ja kaikki osallistuivat yhteisiin rientoihin.

Kirjan toimittanut Veikko Vuontisjärvi esittelee kylän kehitystä rehevällä meän murtheella, jossa hoota ei säästellä:
Ko kläpit kasus, niin soli niitten koulutuski helppoa ja kunnalekki halpaa, ko ei tarvittu kouluavustajaa, opinto-ohjaajaa, kuraattoria, terveyvenhoitajaa, psykologia. Tarvithiin vain opettajia – ja niitäki syrjäkylän kansakoulussa ylheensä vain yksi.

Sillon oli helppo valita jokasen toihveile, kyvyile ja taipumuksile sopiva koulutuski, ko oli vain kansakoulu, syrjäkylilä supistettu semmonen, ja sitte rippikoulu, jonka jälkhiin oli naimalupa plakkarissa valmis työelähmään. Perusopetuksen työhön ja tienaahmaan hoitivat sitte joko isä, velipoika, setä, eno tai joku hyvä, itte ossaava tuttu.