Käsillä olevassa taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisessa työssä, Heittäydy - Kuusi kirjoitusta muusikkoudesta, paneudutaan muusikkouden eri osa-alueisiin. Teksti jakautuu kahteen: viisi lyhyttä lukua, Vaikein konsertti, Palaute, Kontrolli, Oppimisia sekä Näkyjä, perustuvat kirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin pianistin työstä. Lukujen taustalla on päiväkirja, jota kirjoittaja piti kahden tohtorintutkinnonkonsertin välisenä aikana. Päiväkirjan vuolaasta ja rönsyilevästä tekstistä nousi esiin aiheita, joita kirjoittaja pohtii keskitetysti kyseisissä viidessä luvussa. Lukujen näkökulma on täysin subjektiivinen.
Työn toinen osa käsittää luvun Keskustelua taiteilijuudesta. Sen teksti syntyi lisensiaatintutkinnon jälkeen ja on luonteeltaan edeltäviä lukuja keskustelevampi. Kirjoittaja on käyttänyt luvun materiaalina muun muassa kahden kollegan kanssa käytyjä, nauhoitettuja keskusteluja sekä erilaista kirjallista lähdemateriaalia. Luvussa pohdinnan kohteena on käsite }taiteilija}. Teksti käsittelee termin kliseisyyttä ja romantiikan ajalta kulkeutunutta mahtipontisuutta ja kysyy, voiki }taiteilija} olla sopiva termi myös 2000-luvun muusikosta puhuttaessa. Pohdintaa mutkistaa edelleen 1800-luvulla esiin noussut Werktreue- eli teosuskollisuus-ihanne, joka tuntuu vaikuttavan kuluvan vuosituhannen taidemusiikkikäytännöissä yhä edelleen. Teksti kysyy, miltä muusikon taiteilijuus näyttää, kun hänen yläpuolelleen asetetaan teos. Kirjoittaja tuo esiin myös oman kantansa teosuskollisuuteen.