Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kontrolloidulla seurantatutkimuksella ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK®) jatkumista työpaikalla, sen pitkäaikaista vaikutusta kuntoutujien henkiseen hyvinvointiin, koettuun terveyteen ja työkykyyn sekä työpaikan fyysisiin ja psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Tutkimuksen mukaan kuntoutuksella ei ollut näihin asioihin pitkäaikaista vaikutusta.
ASLAK®-kuntoutus on varhaiskuntoutuksen muoto, jolla pyritään vaikuttamaan työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Työpaikalla tarvittavia muutoksia halutaan saada aikaan työolosuhteissa, asenteissa ja työilmapiirissä.
Tutkimuksessa seurattiin kuntoutukseen osallistuneita ja verrokkihenkilöitä viiden vuoden ajan. Tulosten mukaan kuntoutusprosessi jatkui työpaikalla harvoin. Myös kuntoutuksen tavoite kerrannaisvaikutuksesta työpaikalla jäi toteutumatta tai se toteutui puutteellisesti. Työterveyshuollon ja esimiesten antamaa tukea kuntoutusprosessin jatkumiselle pidettiin vähäisenä.
Tutkimuksessa mukana olleiden henkinen hyvinvointi sekä koettu terveys ja työkyky heikkenivät keskimäärin seuranta-aikana, kuntoutujilla muutos oli koetussa terveydessä ja työkyvyssä verrokkeja suurempi. Psykososiaalisten työolosuhteiden kohdalla vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisääntyivät, mutta työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö heikentyivät seurantajakson aikana koko tutkimusaineistossa. Kuntoutujien arviot työyhteisön innovatiivisuudesta ja tyytyväisyydestä esimiestyöhön kehittyivät huonompaan ja verrokeilla parempaan suuntaan. Työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät kuntoutujilla seurantajakson aikana tilastollisesti enemmän kuin verrokeilla.
Vastaajien henkisen hyvinvoinnin lisääntyessä tai säilyessä seuranta-aikana ennallaan oli kahdesta viiteen kertaa todennäköisempää, että vaikutusmahdollisuuksissa omaan työhön, tyytyväisyydessä esimiestyöhön sekä työpaikan ilmapiirissä ja yhteistyössä koettiin tapahtuneen muutos parempaan. Kuntoutuksella ei ollut kuitenkaan vaikutusta; kuntoutujien ja verrokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Tutkimukseen osallistui 79 kuntoutujaa ja 141 verrokkia pieniltä ja keskisuurilta, miesvaltaisilta työpaikoilta. Kuntoutujien vastausprosentti oli 88 ja verrokkien 71 prosenttia. Tutkimus toteutettiin Työterveyslaitoksella. Tutkimusta rahoitti Kansaneläkelaitos.