Tässä työssä tutkittiin tietokoneen käyttöä ja käyttöhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ensin kuvattiin erilaisia käytön ja käyttöhalukkuuden vaihtelun mukaan muodostuvia tietokonesuhteita. Tämä tehtiin erikseen vapaa-ajan, työn ja opiskelun näkökulmista. Toiseksi käyttöhalukkuuden muodostumista selitettiin kahden teoreettisen mallin avulla. Tietokoneasennemallin mukaan tietokoneen käyttöhalukkuus ja tietokoneen käyttö riippuvat tietokoneen käyttöön liittyvistä uskomuksista ja siitä, mikä merkitys kyseisillä uskomuksilla on mahdolliselle käyttäjälle. Keskeisimmät käyttöhalukkuuteen vaikuttavat uskomukset ovat mahdollisen käyttäjän käsitys omasta kyvystään hallita tietokoneen käyttöä ja käsitys tietokoneen käytön hyödyllisyydestä. Tietokonekompetenssimalli selittää puolestaan käytön hallintakokemuksen syntymistä. Hallintakokemuksen keskeisimmät selittäjät ovat ne tulkinnat, joita mahdollinen käyttäjä tekee sekä onnistuneeksi että epäonnistuneeksi kokemastaan tietokoneen käytöstä. Siten tietokonesuhteen katsottiin myös heijastuvan muuhun inhimilliseen toimintaan ja olevan näin merkityksellisempi kuin muiden teknologiasuhteiden.
Tutkimusaineistot kerättiin kyselyillä. peruskoululaisilta, lukiolaisilta, yliopisto-opiskelijoilta ja työssä olevilta. Työssä kehitettiin mittarit ko. ilmiöiden mittaamiseksi.
Tulosten mukaan tietokonetta muuten kuin harrastuksekseen käyttävät voitiin jakaa kolmeen tietokonesuhteiltaan erilaiseen ryhmään: opiskelukäyttäjät, perinteiset ja satunnaiset käyttäjät. Nuorten keskuudessa oli erotettavissa lisäksi neljä harrastajaryhmää: verkkoilijat, pelaajat, pelailevat tukikäyttäjät ja nörtit. Vaikka viimeisten kymmenen vuoden nopea tekninen muutos monipuolisti harrastamisen sisältöä ja toi mukaan uusia harrastajia aivan uudenlaisella orientaatiolla, se ei vaikuttanut harrastamisen kokemukselliseen perusilmiöön eli harrastajien käyttöhalukkuuden muodostumiseen. Myös työkäyttösuhteen pohjalta muodostui neljän ryhmää: varautuneet tasapainoilevat optimistiset ja integroituneet työkäyttäjät.
Käytetyt teoreettiset mallit ja niihin valitut tekijät kykenevät selittämään vain jossain määrin käyttöhalukkuuden muodostumista. Tietokoneasenne- ja tietokonekompetenssimalli ovat päällekkäisiä ja sisäkkäisiä kokonaisuuksia. Asenne ja hallinta ovat siten empiirisesti tarkasteltuna voimakkaasti päällekkäisiä käsitteitä. Käyttöhalukkuus sen sijaan poikkeaa selkeämmin omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen.
Tietokonesuhteen muodostumisen ymmärtäminen on tärkeää. Siitä muodostunut käsitys on lähtökohta mm. erilaisille suunnittelu-, koulutus- ja kehittämishankkeille niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Keskeisinä tekijöinä tällöin ovat tietokoneen käyttöön liittyvät yleiset ja tilannekohtaiset uskomukset ja affektiiviset reaktiot sekä niiden muodostuminen. Erilaisissa interventiotoimissa on otettava huomioon kuinka keskeinen tekijä tietokone on informaatioyhteiskunnan kansalaisen minäkäsitykselle ja minkälaisia vaatimuksia tämä asettaa toiminnan laadulle. Tutkimuksessa käytettyjen mallien soveltaminen erilaisiin interventioihin ja niiden tutkimiseen on myös selkeä jatkotutkimuksen aihe.
