Timo Eskola; Markku Jokisipilä; Oskari Juurikkala; Santeri Marjokorpi; Juhana Pohjola; Päivi Räsänen; Timo Soini; Pasi Turunen Kustannus Oy Kuva ja sana (2022) Pehmeäkantinen kirja
Kirja on hyvin ajankohtainen ja käsittelee kaikkialla länsimaissa tapahtuvaa arvokonfliktia. STI:n entinen tutkija Timo Eskola kirjoitti teoksen viime töikseen ja viimeisteli käsikirjoituksen eläkkeellä.
Iustitiassa käsitellään arvokonfliktia monista näkökulmista. Analyysi koskee niin postmodernismia, identiteettipolitiikkaa, gender-ideologiaa, intersektionaalisuutta, vihapuhetta, Derridan merkityksen purkua kuin Butlerin hankalan sukupuolen feminismiä. Arvokonflikteissa kirkko edustaa monille suurta kertomusta, joka tulee kaataa. Siksi taistelu on kovaa myös kirkon sisällä.
Suomen teologisen instituutin pitkäaikaisen opettajan, dosentti Timo Eskolan teos selittää aikamme moraalikiistojen ja sosiaalisen median kärjekkäiden puheenvuorojen taustaa. Ihmisiä erotetaan viroistaan ja pahimmassa tapauksessa heidät saatetaan vetää oikeuteen – vain siksi, että he ovat eri mieltä siitä, miten seksuaalisiin suuntautumisiin tulisi suhtautua. Nimitykset tulevat englanninkielisestä maailmasta: gender-ideologia pyrkii purkamaan käsityksen sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, woke-ilmiö ajaa tätä ideologiaa aggressiivisesti internetin eri keskustelupalstoilla ja cancel-kulttuuri peruuttaa niin vääriksi koettuja tapahtumia kuin virkanimityksiäkin.
Yhteiskunnallisella tasolla suuntaus on saanut nimityksen identiteettipolitiikka. Arvokeskustelua ei enää käydä suurista moraaliperiaatteista, vaan katse on kääntynyt ihmisen sisäiseen kokemukseen ja identiteetin epävarmuuteen. Onko syrjivää sanoa, että sukupuolia on vain kaksi? Mistä tulevat syytökset patriarkalismista? Dosentti Timo Eskola hakee kirjassaan selitystä sille, miksi sisäisestä kokemuksesta ja identiteetistä on tullut yhteiskuntamme julkista keskustelua ohjaavia tekijöitä.
Aatteet liittyvät postmoderniin aikakauteen, jonka keskeisenä motiivina on purkaa “suuria kertomuksia” – ennen kaikkea kristillistä tulkintaa elämästä, perheestä ja seksuaalisuudesta. Kristillinen elämänkatsomus joutuu tässä jännitteessä altavastaajaksi: “Kun kristillinen ja erityisesti luterilainen kirkko tässä tilanteessa puolustaa perinteistä perhekäsitystä tai avioliittoa naisen ja miehen välisenä liittona, näkemystä luetaan siis burkhan ja patriarkalismin lävitse.”
Somesta näyttää usein tulleen suoranainen kansantuomioistuin, joka ajatuspoliisin tavoin ajaa postmodernismin ja gender-ideologian asiaa. Identiteettipolitiikka tuo asialistan puolestaan politiikan tasolle. Miten kristillisen kirkon käy, kun nuoren polven aate purkaa kristinuskon “suurta kertomusta” ja syyttää Raamattuun pitäytyviä kristittyjä syrjinnästä?
Dosentti Timo Eskola on toiminut Suomen teologisen instituutin tutkijana lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen aatehistoriaa sivuaviin teoksiinsa kuuluvat muun muassa Kielen vallankumous, Ateismin sietämätön keveys, Uuden testamentin narratiivinen teologia ja Merkitysten verkossa.
