Lajien esiintymisalueiden pirstoutumisella ja laikuittaisella rakenteella voi olla vaikutusta lajien geneettiseen rakenteeseen ja evolutiiviseen dynamiikkaan. Laikuittaisesti esiintyvien populaatioiden tutkiminen on ajankohtaista esimerkiksi elinalueiden pirstoutumisen vuoksi. Metapopulaatioviitekehys tarkastelee eliölajien ekologiaa ja genetiikkaa paikallisen populaatiodynamiikan sekä alueellisen tason prosessien ? migraation, sukupuuttojen ja kolonisointien ? tuloksena.
Valitun tutkimuslajin, tataarikohokin (Silene tatarica), populaatiot ovat luonnostaan jakaantuneet osapopulaatioihin, jotka kasvupaikallaan jokivarressa ovat alttiina häiriödynamiikalle. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää osapopulaatioiden ikien, eri mittakaavojen ja erilaisten kasvuympäristöjen vaikutuksia lajin geneettiseen rakenteeseen. Tutkimusaineisto kerättiin Oulankajoelta sekä Kitiseltä.
Geneettisinä menetelminä käytettiin useita neutraaleja merkkijaksoja sekä tutkittiin niiden soveltumista tämän tyyppiseen tutkimukseen. Tuloksista suurin osa pohjautuu AFLP- (Amplified Fragment Length Polymorphism) ja mikrosatelliittimenetelmillä saatuihin tuloksiin. Molempia käytettiin ensi kertaa tutkittavalle lajille ja lisäksi lajispesifiset mikrosatelliittialukkeet eristettiin työn aikana.
Laajalla alueellisella mittakaavalla tarkasteltuna tataarikohokilla on metapopulaation tunnuspiirteitä. Paikallisen mittakaavan tutkimus osoitti, että rajoitetun siemen- ja siitepölylevinnän vuoksi osapopulaatioiden geneettinen rakenne oli tilasidonnaista. Tuloksia voidaan jossain määrin soveltaa muihin jokivarsissa tai laikuittaisesti esiintyviin lajeihin. Mikrosatelliittientutkimuksessa saatiin myös mielenkiintoista tietoa merkkijaksojen mahdollisesta syntymekanismista lajilla. Menetelmä on yleinen, mutta tämän tyyppisen mekanismin löytyminen on harvinaista