Allergiset taudit ovat nopeasti yleistyneet kehittyneissä maissa. Samanaikaisesti myös useiden autoimmuunitautien, kuten tyypin 1 diabeteksen, esiintyvyys on lisääntynyt. Mahdollisen selityksen tarjoaa Hygienia hypoteesi, jonka mukaan vähentynyt varhaislapsuuden aikainen mikrobialtistus ei riittävästi stimuloi kehittyvää immuunijärjestelmää, minkä seurauksena esiintyy lisääntyvässä määrin allergiaa ja autoimmuunitauteja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää allergisen herkistymisen ja mikrobialtistusten välisiä yhteyksiä Suomessa ja Venäjän Karjalassa, sekä lisäksi tutkia allergisen herkistymisen ja tyypin 1 diabeteksen välisiä yhteyksiä. Allerginen herkistyminen osoittautui Suomessa selvästi yleisemmäksi kuin Venäjän Karjalassa. Toisaalta vasta-aineet mikrobeja vastaan olivat Venäjän Karjalassa selvästi yleisempiä kuin Suomessa. Venäjän Karjalassa mikrobivasta-aineiden ja allergisen herkistymisen välillä oli lisäksi todettavissa käänteinen yhteys, joka oli voimakkain enteroviruksen kohdalla. Eri enterovirustyyppien välillä todettiin lisäksi eroavuuksia; erityisesti Echovirus 11 liittyi alhaiseen allergisen herkistymisen esiintymiseen. Allergisen herkistymisen todettiin lisääntyneen Suomessa vuosien 1983 ja 2001 välillä ja tämä ilmiö oli yhteydessä Helicobacter pylori -vasta-aineiden esiintyvyyteen. Tyypin 1 diabeteksen ja allergisen herkistymisen välillä todettiin yhteys Venäjän Karjalassa. Tulokset viittaavat siihen, että ympäristötekijöillä on suuri merkitys allergisessa herkistymisessä. Mikrobeille altistuminen näyttää olevan yksi tärkeä ympäristötekijä.