Tämä raportti on tuotettu osana Seinäjoki-Peräseinäjoki-kuntayhdistymisprosessin seurantahankkeen toimintaa. Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin rahoittamassa ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa hankkeessa on tarkastelu vuoden 2005 alussa toteutuneen liitoksen vaikutuksia eri teemojen kautta. Tämä raportti tuo esiin palveluihin ja elinkeinoihin liittyvän näkökulman. Raportti on jatkoa hankkeessa toteutetulle lähtötilaselvitykselle (Zimmerbauer & Kahila 2006). Raportissa on tarkasteltu erityisesti palveluyrittäjyyden tulevaisuuden näkymiä kuntaliitoksen jälkeen. Lisäksi on tarkasteltu sitä, miten Peräseinäjoen alue voi tulevaisuudessa kehittyä tiettyjen maankäytöllisten toimenpiteiden, kuten itäisen ohikulkutien, seurauksena. Tähän näkökulmaan liittyy myös asumisen ja sitä kautta palvelutarjonnan leviäminen Etelä-Seinäjoelle. Yleisenä tavoitteena on ollut hahmottaa, mitkä eri tekijät Etelä-Seinäjoen alueen kehittymiseen vaikuttavat. Tutkimusaineistona ovat olleet Peräseinäjoen alueen palveluyrittäjien haastattelut sekä kahden tulevaisuustyöryhmän aineistot eläytymistehtävineen. Yrittäjien haastatteluita tehtiin yhteensä 13 kappaletta. Tulevaisuustyöryhmiin osallistui 11 henkilöä. Ryhmän jäsenet edustivat muun muassa Peräseinäjoen asukaslautakuntaa, yrittäjäjärjestöä, Seinäjoen kaupunkia, Seinäjoen seudun elinkeinokeskusta sekä Etelä-Pohjanmaan liittoa. Ryhmän jäsenille annetun eläytymistehtävän tarkoituksena oli saada vastaaja kirjoittamaan omin sanoin, miltä eteläinen Seinäjoki näyttää vuonna 2017. Kerättyjen aineistojen lisäksi raportissa on hyödynnetty lähtötilakyselyn aineistoa sekä Kaupungin läheisen maaseutuasumisen kehittäminen: Esimerkkinä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitos -hankkeen kysely- ja haastatteluaineistoa. Tulosten osalta voidaan todeta, että Peräseinäjoen alueen tulevaisuudennäkymät näyttävät aineistojen perusteella myönteisiltä. Näyttää siltä, että kaupunkirakenne kehittyy tulevaisuudessa nimenomaan eteläisen Seinäjoen suuntaan muun muassa itäisen ohikulkutien ja uusien vetovoimaisten asuinalueiden rakentumisen myötä. Alueen kehittymistä vauhdittaisi edelleen kaupan palveluiden kehittyminen Seinäjoen keskustaajaman eteläpuolelle. Kuntaliitoksen vaikutukset elinkeinoelämään ja palveluyrityksiin ovat olleet varsin vähäisiä. Kuntaliitoksen on nähty yhtäältä tuoneen jonkin verran lisää byrokratiaa. Toisaalta kuntaliitoksen toivotaan tuovan Peräseinäjoen alueelle sellaisen kasvusysäyksen, joka hyödyttää myös alueen palveluyrittäjiä. Esimerkiksi haastatellut matkailuyrittäjät kokivat, että kuntaliitoksesta on ollut heille hyötyä, sillä matkailijat löytävät heidät nyt paremmin etsiessään majoitusta ja matkailupalveluita Seinäjoelta esimerkiksi erilaisten tapahtumien ajaksi. Pääsääntöisesti yrittäjät kuitenkin kokivat, että merkittäviä muutoksia kuntaliitoksesta ei ole seurannut. Eläytymistehtäväaineiston perusteella Peräseinäjoki nähdään vuonna 2017 elinvoimaisena paikkana. Asutus on levinnyt Seinäjoen keskustaajamasta etelään, ja varsinkin Kalajärven ja Peräseinäjoen keskustan alue menestyy. Samoin lentokentän ja itäisen ohikulkutien läheisyydessä asutus lisääntyy liikenneyhteyksien parantuessa. Toisaalta negatiivisena kehityksenä pelättiin asutuksen ja palveluiden osittaista keskittymistä, mikä näkyisi sivukylien näivettymisenä. Keskittyminen vaikuttaisi myös joihinkin kyläkouluihin. Mahdollisilla tulevilla kuntaliitoksilla ei nähty juurikaan olevan vaikutusta eteläisen Seinäjoen kehittymiseen. Kehittymisen nähtiin suurelta osin riippuvan asukkaiden omasta aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta.