Kolme naista. Kolme ylitsepääsemätöntä tragediaa. Ana miettii, miltä hänen elämänsä näyttäisi, jos hän olisi nähnyt poikaystävänsä sairauden oireet jo ennalta. Isabel tuntee syyllisyyttä elämänsä suurimmasta tragediastsa ja miettii yhä puoli vuotta tapauksen jälkeen, entä jos hän olisi mennyt lastenkamariin jo aiemmin? Marta, joka lähti rakkautensa perään, ei uskalla myöntää itselleen eikä muille, että rakkaus ei ollutkaan ruusuilla tanssimista.