KTM Sari Stenforsin taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien aineeseen kuuluva väitöskirja “Strategy Tools and Strategy Toys: Management Tools in Strategy Work” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa 4.5.2007. Vastaväittäjänä toimii professori Richard Whittington (Said Business School, University of Oxford) ja kustoksena professori Jyrki Wallenius (Helsingin kauppakorkeakoulu). Strategiatyökalut, kuten swot-analyysi, skenaariosuunnittelu, riskianalyysi, tuloskortit, tilinpäätös- ja investointimenetelmät sekä Business Intelligence, kuuluvat nykyaikaisen yrityksen strategiatyörutiineihin. Yritykset käyttävät näitä johtamis- ja analysointityökaluja strategiatyön apuna pystyäkseen paremmin selviämään tiukoissa ja muuttuvissa markkinatilanteissa. Strategiatyökalujen kirjo on laaja. Jotkut työkalut perustuvat tiettyyn johtamisfilosofiaan ja käsittävät toimintaperiaatteita, joita noudattamalla työkalua käytetään, kun taas jotkut työkalut sisältävät monimutkaisia operaatioita, joista käyttäjä ei aina edes ole tietoinen. Lisäksi monet uudet strategiatason johtamistyökalut ovat tietokonepohjaisia ja mahdollistavat suurtenkin tietomäärien keräämisen ja analysoinnin. Strategiatyökaluja myyvät konsulttiyritykset ja trendikkäimmistä työkaluista kirjoitellaan talouslehdissä ja yrityskirjallisuudessa. Useat työkalut perustuvat lisäksi akateemiseen tutkimukseen ja Suomessakin kauppakorkeakoulut sekä kehittävät että opettavat strategiatyökaluja. Strategiatyökalujen käytöstä yrityksissä ja niiden vaikutuksista käytännön strategiatyöhön on kuitenkin ollut hyvin vähän tietoa. Stenforsin väitöstutkimus keskittyy suomalaisten suuryritysten strategiatyökalujen käytön analysointiin, mutta siinä tarkastellaan myös strategiatyökalujen suunnittelua ja työkalujen psykologisia ja sosiologisia vaikutuksia. Tutkimuksessa käytetään strategy-as-practice-lähestymistapaa, jonka avulla yhdistellään erilaisia tutkimusfilosofisia näkökulmia strategiatyökalujen käytön tutkimiseen. Tutkimuksessa todetaan, että viisisataa suurinta suomalaista yritystä käyttävät keskimäärin viittä eri strategiatyökalua. Työkaluja käytetään pääsääntöisesti toimintojen tehostamiseen ja vähemmän kuin viisi prosenttia työkalujen tukemista toiminnoista ovat luovia ja innovatiivisia. Yrityksen elinvoimaisuuden kannalta olisi kuitenkin oleellista, että strategiatyökalut sekä tehostaisivat strategiatyötä että tukisivat strategiatyön luovaa puolta. Tutkimuksessa todetaan, että strategiatyökaluilla saattaa olla psykologisia vaikutuksia muun muassa työkalun käyttäjän valintakäyttäytymiseen, tunteisiin ja jossain määrin myös mielikuviin. Lisäksi strategiatyökalut saattavat sisältää näkökulmia ja oletuksia, jotka eivät vastaa yrityksen strategiakäytäntöjä tai rajoittavat ja ohjaavat niitä. Strategiatyökalujen käyttö onkin monimutkainen ilmiö, jonka osallisena ei ole ainoastaan strategiatyökalu ja sen käyttäjä, vaan myös käyttäjäorganisaatio ja käyttötilanne. Käytännön strategiatyössä työkaluja käytetäänkin usein joustavasti tilanteesta ja erilaisista sosiaalisista ja poliittisista paineista riippuen. Tutkimuksessa ehdotetaankin, että yritysten strategiatyökaluja ja strategiatyökalutarpeita evaluoitaessa tarkasteltaisiin yrityksen strategiatyökalupakkia ja sen käyttöä kokonaisuutena. Strategiatyö on tärkeää ja vaatii arvoisensa välineet.