Kehitysvammaisten Tukiliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Sirkka Merikoski sukeltaa Tukiliitto-muistelmissaan liiton alkuvuosikymmeniin, 1960-luvulta alkaen. ”Kirjan nimi tulee Edu Kettusen laulusta Minä kuulen sydänten äänen. Käytimme laulun sanoja 1980-luvulla yhden keräyksemme julisteessa”, Merikoski kertoo.
Liiton historiaa on tallennettu aiemminkin. Selkokielinen historiikki ’Vaikka se kestäisi sata vuotta’ julkaistiin kymmenen vuotta sitten, kun liitto täytti 50 vuotta. Merikosken mukaan hänen kirjansa lähestymistapa on vähän toisenlainen. ”Se pohjautuu pääosin omiin muisteloihini, joita on kertynyt yli 34 vuotta kestäneen työrupeaman aikana. Teksti minun syntymäpäivälahjani liitolle.” Kirja on myös kunnianosoitus kaikille 60 vuoden aikana toimineille jäsenille. ”Vasta-alkaneen liiton työ ei ollut helppoa ja taloudelliset edellytykset olivat hyvin rajalliset. Toimintaa on kuitenkin siivittänyt voimakas me-henki, joka on saanut aikaan melkeinpä ihmeitä.” Merikoski jäi eläkkeelle vuonna 2003, ja suurin piirtein niihin aikoihin hän päättää kirjansa. Hän sanoo jättävänsä seuraavien polvien tehtäväksi tulkita kuluvan vuosikymmenen tarinat.
